Valikoima Tuomon päiväkirjarunoja, merkintöjä ja mietteitä:
Kesän 2009 aforismeja ja pohdintoja poimintoina käsikirjoituksen ensimmäisestä versiosta, kirjoitettu elokuun alussa.
Alkukesän läpi kulkee sydänsinfonia.
Itsensä löytäminen kaiken keskeltä ei ole helppoa, vaikka kuinka paljon tuulisi sisältä.
Ystävä meren takaa toivottaa viestissään ihanaa päivää.
Elämän askeleissa pitää olla tilaa hengittää.
Eeva Heilala piirtää lauseillaan koskettavasti sielunmaisemaansa, omaa elämän ympäristöään helein vedoin.
Ihmisen pitäisi olla muistetumpi.
Pianomusiikki täyttää korkean kivikirkon kattoon asti, kieputtaa ihmisten mielet, maagiset sävelvinjetit helähtävät nyanssien herkkinä välähdyksinä, sointupilarit, melodiat ja yksittäiset sävelet sormenpäistä siivitettyinä.
Omat arat tunnot purkautuvat paperille silkkisenkipeästi putoavina lauseina.
Elämän jälkeen herää kipeä kysymys: miksi kuolemme aikamme päättyessä.
Rakkaus on elämää suurempi kokemus.
Heinäkuun yötaivas lepää, maalattu siniseksi.
Kiertymistä, kelautumista - kohti jotakin.
Yö alkaa mennä tummaksi. Kesä on lopuillaan.
Lauseet eivät ole.
Ajatus, mahtuisiko se taskuun,
Lepäämään.
Kun kirjoittaa tekstejään, kääriytyy piiloon itseltään ja toisilta.
____________________
Takaoven avattua, nuuhkaistessa viileää yöilmaa, huomaan taivaanrannassa väreilevänoranssia aavistuksen kajona korkeudessa.
Ja tämä pikantti viileyden aistimus tuntuu iholla.
Elämälle ei voi antaa hyvästejä ja mennä kotiin, nukkua; tulee uneksia.
Elokuun iltataivas on levittynyt eteerisenheleän vaaleanpunaiseksi koivujen latvusten yläpuolella.
Pimeys, ilon väri.
Ihmisen läpi menee kuiskauksia,
Niitä ei helposti huomata.
Yön katse on taivaalla, kosminen välähdys.
Pieni kooste 5.8. ja 17.8. 2009 kirjoitetuista ajatuksista, kotona Hankasalmella. Tuomo
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Aurinko putoaa alas, taivas kipunoi
loistavissa väreissä okrasta erikoisen siniseen hehkuun.
Puut ovat tummia ihmisiä.
Hankasalmella 29.12. 2008 klo 16.07
Kirjastosta löytyy amerikkalaisten runoilijoiden keidas kuin pieni aarreaitta.
Hankasalmella 29.12. 2008 klo 16.10
Ystävä vuosien jälkeen muistaa pienellä omalla runollaan.
Olen yksin kotona.
Hankasalmella 29.12. 2009 klo 16.12
Ikkunan takana puut ovat kalpeita varjoja.
Valopuu ikkunalaudalla loihtii ikkunalasin jännään valaistukseen.
Hankasalmella 29.12. 2009 klo 16.36
Maailmassa on kovin levotonta kuin kieppuisi siellä täällä
vihaiset tuulispäät.
Hankasalmella 29.12. 2008 klo 18.27
Apocalypto
Maailmassa sen eri osissa on paljon kuoleman punaista, mustaa epätoivon massaa,
huutoa ja hälyä niin kuin korvissa soi vihlovat äänet korkealta, ei mitään täysiä fanfaareja vaan levottomuuden liekkejä, tuuheaa tuskaa ihmisten silmissä ja
tuikeat airueiden aseet levittävät nimetöntä kauhua, siviilien sydämet ja raajat
ulkona rikottuina osumista.
Hankasalmella 29.12. 2009 klo 21.48
Maankuoren päälle on synnytettynä niin paljon tuskaa ja miten sitä voi olennot täysin ymmärtää.
Ja tuulessa heiluu turhat toiveet.
Hankasalmella 29.12. 2009 klo 21.55
Oikealle sivallettu kuin kaktuksen terävä piikki pistoaa ihon läpi.
Hankasalmella 29.12. 2008 klo 23.03
Maailma, kuin tuuleen piirretty ylimielinen omistuskirjoitus.
Hankasalmella 29.12. 2008 klo 23.36
Minuus, papyryksenohut tapaus.
Hankasalmella 29.12. 2008 klo 23.08
Ihmisen mieli on kuin arvaamaton sokkelo.
Leijuu.
Hankasalmella 29.12. 2008 klo 23.16
Tämä on ihmisen matka: syntymästä kuolemaan ja kaikki niiden väliltä,
Jumalan oma luomus.
Hankasalmella 29.12. klo 23.29
Koko päiväksi laskeutui pilviverho raskaasti,
merkillinen hämärä kietoutui, lopulta kietoutui pimeys,
missä tähdet ovat.
Hankasalmella 30.12. 2008 klo 17.12
Ihmiset ovat hiljaa, ajattelen, heillä menee hyvin, ovat jossakin kattojen alla, keittävät teetä tai kahvia, ovat silti yksin.
Hankasalmella 30.12. 2008 klo 17.29
Aikansa kutakin murhetta ja iloa, menevät hermosynapsien läpi hersyvimmätkin kutitukset.
Hankasalmella 30.12. 2008 klo 17.33
Pianon nuottitelineellä odottaa Mozartin sonaatin nuotit, kolmannen osan kesken jääneet soittamattomat sivut, odottavat tyynesti musiikin jatkumista.
Hankasalmella 30.12. 2008 klo 17.35
Elämästä pitää ottaa koppi, mutta se on kömpelö nappaamaan sitä kiinni.
Hankasalmella 30.12 2008 klo 17.38
Kuu melkein kumollaan kelluu yötaivaalla.
Kuulas kylmyys keitoo tienoon.
Hankasalmella 5.1. 2009 klo 00.12
Mitä tässä pitää ajatella: ottaa asia niin hervottomasti, että leukapielet naksuvat.
Hankasalmella 9.1. 2009 klo 22.33
Ohimennen havaittuna linja-autoaseman laiturilta, ohjauspyörän ääressä on todella kaunis mies kuljettajana.
Hankasalmella 9.1. 2009 klo 22.36
Elämän takana on jotain omaa: sanastoa ja syviä ajatuksia.
Hankasalmella 9.1. 2009 klo 22.38
Väsynyt, pää kiertää käden kautta mielettömiä lauseita.
Hankasalmella 9.1. 2009 klo 22.39
Elämällä on merkitystä ? pienin yhteinen jaettava.
Hankasalmella 9.1. 2009 klo 22.40
Pää suoltaa aivokirjoitusta paperille pikakosketuksena.
Hankasalmella 9.1. 2009 klo 22.41
Ihminen on pyöritetty, häntä ei rakasta kukaan.
Hankasalmella 9.1. 2009 klo 22.42
Haluaisi tehdä jotain, mikä on täysin omaa.
Hankasalmella 9.1. 2009 klo 22.48
Ei niin paljon pahaa, että on jotain hyvää.
Hankasalmella 9.1. 2009 klo 22.52
Yössä, rakkaus on kuin suojaavat kädet ympärillä.
Hankasalmella 10.1. 2009 klo 01.34
Ihmisellä täytyy olla mielihaluja, niistäkin, jotka eivät toteudu.
Hankasalmella 12.1. 2009 klo 15.35
Elämä ei ole pila, se on kosmista itsessään.
Hankasalmella 12.1. 2009 klo 15.50
Etsiä läheltä, sanat, Jumala on lähellä, hän pitää meistä huolta, tummat vedet, oranssiset rannat, kaikki muu peittyy tuhkaan.
Hankasalmella 12.1. 2009 klo 22.44
Elämä ei ole yksinkertaista, se on kerrassaan mieletöntä historiaa.
Hankasalmella 12.2. 2009 klo 22.58
Amerikkalainen ystävä tekee työtä ison meren takana. Hän muistaa pienin sähköpostiviestein ja valokuvin.
Hankasalmella 12.1. 2009 klo 23.26
Aamu herää unistaan nukutun yön jälkeen, pitäisikö olla enää toiveita tulevalle päivälle ja aamu on vielä pimeä.
Hankasalmella 22.1. 2009 klo 7.52
Aamulla on liepoitettuna mahtavat odotukset, mutta täyttyvätkö ne?
Hankasalmella 22.1. 2009 klo 7.56
Elämässä on joskus jotkut asiat salattuja eikä niitä osaa itse tunnistaa.
Hankasalmella 22.1. 2009 klo 8.05
Aamu antaa airueet elämälle.
Hankasalmella 22.1. 2009 klo 8.12
Orlandon matkaa ajaa työhön vielä flunssaisena, ei malta olla paikallaan ja muistaa sähköpostiviestillä tuhansien kilometrien takaa.
Hankasalmella 22.1. 2009 klo 8.20
Yö kulkee mustin askelin.
Hankasalmella 22.1. 2009 klo 22.40
Pihapiirin valopylvään loisteessa sadat lumihiutaleet tanssivat alas yön tummuudesta.
Hankasalmella 22.1. 2009 klo 22.59
Valkoisen seitin läpi joluu yön tuuli.
Hankasalmella 22.1. 2009 klo 23.02
Mitä muuta tulee tehdä vielä enemmän, olla kelvollinen kiireisen suomalaisyhteiskunnan jäsen.
Hankasalmella 30.1. 2009 klo 16.16
Amerikkalaispoika purkaa tunteitaan avoimesti englanninkielisissä riveissä. Hän osaa yllättää aina positiivisesti ja huumorilla sanoissaan miehisesti niiden takana.
Hankasalmella 30.1. 2009 klo 16.20
Aurinko välähti keltaisena tatuoiden kirkonkylän talot ja puut, mäenrinteen kauaksi ulottumattomiin.
Hankasalmella 30.1. 2009 klo 16.22
Soturitähti sinkosi säteensä kirkkaasti kaataen lumeen, pienet timattitähdet säkenöivät siellä täällä valon taittuvaa kauneutta, unohtumattomasti puhtaana.
Hankasalmella 16.2. 2009 klo 22.22
Taivaalla ruusunpunahohde, sitten värin rasteri muuttuu hellyttävän pinkiksi kaistaleeksi auringon upotessa vähitellen alas, ylväs soturiruhtinas. Värit ovat viehtoja laveerauksia lumoavasti.
Hankasalmella 16.2. 2009 klo 22.26
Päivän ja viikon tunnusmerkki on niukkuuden, säästön ja epävarmuuden aika.
Hankasalmella 16.2. 2009 klo n. 22.28
Sydänäänet ovat liian kireät, epävakaat, maailma puristuu tarpeettoman lähelle.
Hankasalmella 16.2. 2009 klo 22.43
Yö on liian lähellä mustoja, hautaavat hiljaisesti menneen kosketukset.
Hankasalmella 18.2. 2009 klo 21.55
Yö koskettaa nukkuvan sielua, antaa syvän rauhan.
Hankasalmella 18.2. 2009 klo 21.56
Rukous on pyydetty, hellin ajatuksin viritetty ylös taivaaseen.
Hankasalmella 18.2. 2009 klo n. 21.58
Anneli
Entisen opettajan kuolinilmoitus oli lehdessä. Hänen maailmansa oli sulkeutunut näkymättömiin.
Hankasalmella 18.2. 2009 klo 22.07
(Lukioaikaisen opettajani muistolle)
Yö pyytää hehkuvinta käsikirjoitusta ? rakkaudesta.
Hankasalmella 18.2. 2009 klo 22.21
Ystävä on kirjoittanut pieneen ruutuvihkoonsa oman tuntonsa säkeet rukoukseksi.
Hankasalmella 18.2. 2009 klo 22.23
Olisipa pieni poika pellvapää, silmät ymmyrkäisinä, kyselisi ja kompastelisi, sanoisi pienen totuuden kipinän, ja aikuisena jatkuu sama mysteeri, mitä tulisi tehdä ja mitä ei tulisi tehdä; sisintä kutittaa selittämättömästi ja yrittää vaan itse pyristellä eteenpäin, sitten tulee yllättävästi valoisa hetki, puhtaus kuin ulkona koskematon valkoinen lumihanki; pää pyörittää ajatuksen hyppytunteja, piano soi, juo jotain, katsoo internettiä, selaa sähköisiä sivuja, lukee yhden osaston verran Kyllikki Villan runoja, ja kirjoitan runoa tai päiväkirjan tallennusta paperille kuin kotonaan hienoisesti eksynyt matkaaja.
Hankasalmella 27.2. 2009 klo 19.04
Bachin Air´n pianosovitus soi pianon sisältä, kädet ohjaavat sormia luomaan pienen, korvia hyväilevän välähdyksen, mutta kuka kuuntelisi sitä.
Hankasalmella 27.2. 2009 klo 19.06
Aamu tipahti sylistä, pyysi takaisin, niin tapahtui.
Hankasalmella 27.2. 2009 klo 19.24
Satava lumi maalaa maisemaa, maan pintaan lisää kerrosta tikattuna.
Hankasalmella 27.2. 2009 klo 19.26
Yö kutsuu näkijää, olemme sidottuja olentoja universumin laajuudessa. Joka puolella ovat vastassa erilaiset esteet, ne estävät toivon, vain etsiä toisia ulospääsyreittejä, hyviä mahdollisuuksia.
Hankasalmella 4.3. 2009 klo 23.13
Pitäisi olla optimisti, sydännäkijä.
Hankasalmella 4.3. 2009 klo 23.14
Tehdä niin paljon hyvää, silti menee taas harhaan, turhia huitaisuja.
Hankasalmella 4.3. 2009 klo 23.17
Olemme jatkuvasti matkalla toisessa ulottuvuudessa, avaruusvartijat, näkijät, kiertokulku odottaa täyttymystään, pyytää rukouksella voimaa vaikean jakson läpi.
Hankasalmella 4.3. 2009 klo 23.22
Rukous on valon pyytäjä, lohduttaja toiselta tasolta, universumin tähtikipinöitä, lieskoja, ydintä.
Hankasalmella 4.3. 2009 klo 23.24
Aika on kiihtyvää kierrettä, ääripäiden syvää teutarointia, myrskyä.
Hankasalmella 4.3. 2009 klo 23.25
kirjoittanut Tuomo Partanen